2 1* {A Sakun PULLEA postipalsta {A ------------------------ {8AMIGALLA NETTIIN {3"Ja mitä siihen Internet-käyttöön tulee, niin mitä webbailua se on ilman Netsca- {3pe-plugineja? Sanokoot ihmiset mitä tahansa Lynxistä ja Mosaicista, mutta ver- {3kossa on kohtapuoliin suhteellisen tylsää ilman java-tulkkia, Shockwave-laajen- {3nusta, Reel-audio-laajennusta, blokittaisten giffien tukea tai Microsoft-Explo- {3reriin tulevaa Active-X-tukea. Kyllähän tietoa ja tavaraa löytyy perinteisesti- {3kin toteutetuilla WWW-sivuilla, mutta viihde ja ne todelliset killer-sovellukset {3tehdään jollain muulla kuin perus-HTML-kielellä. Ja missä silloin on Amiga?" Näin kirjoitti Heimo Laukkanen Posti-palstalle Sakuun #19. No enpä tiedä, tuleeko verkossa olemaan tylsää ilman Java-tulkkia, mutta vaikka tulisikin, niin mitä sillä on Amigistinkin kannalta väliä? Amigallekin on tulos- sa Javaan pystyvä WWW-selain nimelta p'jami. Lisätietoja siitä saat seuraavalta sivulta: http://www.sss.co.uk/~nt/hotjava.html Tietenkin myös muut selaimet ryhtyvät varmaan kohtapuoliin tukemaan Javaa. Ami- galla tuskin kukaan enää surffaa Amosaicilla tai Lynxilla. A500-käyttäjätkin ovat jo varmaan siirtyneet AWebiin, jossa ainakin mainittiin tuleviin parannuk- siin Java-tulkki. Voi kyllä olla, ettei Amigalle saa tätä Active-X-tukea, mutta luulisin kyllä, että nuo blokittaiset giffit joku koodaaja räveltää Amigallekin. Muutenkin Amiga on mielestäni suhteellisen hyvä kone Internet-käyttöön. - Ormod email: ormod@sci.fi {B-------------------------------------------------------------------------------- {8LUKIJAPOSTIA En halua mitenkään poistaa päätoimittajamme Esa Heikkisen - enkä kenenkään muun- kaan - oikeutta hehkuttaa pääkirjoituksessaan Sakun uudesta Amphibia-projektin valmistumisesta, mutta haluan ehdottomasti osallistua siihen lukijana Posti- palstalla. Mikäli meillä Sakulaisilla on ollut hyvä tuuri, luemme tätä tekstiä nyt siis Amphibia HTML-selaimella. Jos yhä luemme tätä levyke- tai guide-muotoisena, niin Buu! Buu! Saku-raukka on auttamattomasti myöhästymässä junasta ja jäämässä ase- malle. Uskon, ettei näin ole käynnyt. (Niinpä - toim.huom.) {3Turhaa myöhästynyttä valitusta Sakun lukijaohjelma alkoi tuntua tylsältä (kaikkeen kyllästyy ja vaihtelu vir- kistää - totes yks flikka, kun...), eikä se ole kovin käteväkään. Pahana puut- teena oli mielestäni se, ettei sivuja voinut vierittää portaattomasti. Itse asiassa latasin joskus tekstit suosikkitekstinkäsittelijääni GoldEDiin ja luin ne sieltä. Ja kuten peleistä tiedämme, voi Amigan ruudulla sotkea kuvia, ääniä, spritejä ja bobeja mielin määrin. Siinä voisi tapahtua vaikka mitä. Missä oli värikkyyys ja räiskivyys? Amiga olisi ansainnut ulkonäöltään vieläkin kivemman lehden. {3Turhaako toiveikkuutta Mutta jos näyttöpäätteissämme loistaa painotuore Saku #20 uudessa uljaassa luki- jaohjelmassaan, niin bravo! Bravo! Taputuksia! Kohinaa! Suosionosituksia! Nous- kaamme hetkeksi seisomaan ja kunnioittakaamme tätä pientä uudistusta, jonka koko Sakun alullepannut puheenjohtajamme Tomi Jaskari on enimmäkseen saanut aikaisek- si. Ulkoasu vaikuttaa automaattisesti koko lehden juttujen kiinnostavuuteen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Suomessa ilmestyvä toinen tuore Amiga-levykejulkaisu: Fina- mi, jonka toista numeroa katselin. Vaikka jutut olivat lyhykäisiä ja vähän vaa- timattomia, niin sitä oli silti kivaa lukea. Värejä ja taustoja riitti. Sinänsä sekin kyllä vaikutti olleen "Saku-kulttuurin" perillinen, ja sen tekijät olivat omaksuneet paljon Sakusta. {3Hengen luontia PC-koneitten maailmassa ja maassa, jossa Amigan edustus ja tuki on heikohkoa, on tällaisten harrastelijalehtien asema tärkeä. Toivottavasti uudistus piristää meidän pikkuisen laantunutta innostustamme, joka näkyi edellisen numeron juttu- jen vähyytenä. Lienee meillä muutakin kitkaa ollut rattaissa. Laajojen ohjelmointiartikkeleiden kirjoittajana kunnostautunut Sami Klemola tuntui saanneen "burn outin" ja poti eräistä Sakunetissä olleista viesteistä päätellen pahanlaatuista motivaatiopulaa ja työnsä merkityksettömyyden tunnetta. Toivottavasti uusi uljas ulkoasumme in- nostaa Samia ja muitakin jatkamaan. Tämähän on "työtä" josta ei saa (edes) rahallista palkkaa. Harvoin muutakaan po- sitiivista palautetta - kyllähän me ihmiset tämän tiedämme - vaikka me sitä ha- luaisimmekin (saada - vaiko antaa?). Tämänkin harrastuksen kipinän on löydyttävä meistä itsestämme: siitä hetkittäisestä pienestä hyvän olon tunteesta, joka syn- tyy kun on saannut jotain aikaiseksi ja jolla on edes itselle jotain merkitystä. Lisäksi edellisessä Saku #19:ssä vaikutti siltä, että mukavasti aiemmin juttu- jaan kirjoittanut Heimo Laukkanen oli päätynyt käyttämään enemmän PC:tä. Toivot- tavasti hän voisi jossain vaiheessa palata astialle ja todeta, että molempi pa- rempi. {3Ihmisläheisyyttä Amigaa käsittelevien teknisten artikkeleiden lisäksi ihmisten lähettämiä kir- jeitä postiosastolle on mielestäni hauska lueskella. Ne saavat meidät tuntemaan, että teemme tätä lehteä ihmisiltä ihmisille. Me ihmisethän sitä olemme koneit- tenkin tulevaisuutta tekemässä, eivätkä koneet meidän. Janne mainitsi jossain verkkoviestissään ohimennen, että Sakun toimitus saa ennemmänkin kaikenlaista palautetta ja mietiskeli, kannattaisiko niitä laittaa lehteen. Jos lukijoiden mielipidettä kysytään, niin kyllä. Aikoinaan lukijakyselyssä saitte varmasti mo- nenlaista palautetta. Saku-lehdissä oli/on - en tiedä tätä nykyistä muotoa - melko asiallisen ja vi- rallisen tuntuinen "eteinen", joka toivotti uudet lukijansa tervetulleeksi: joka Sakusta saimme/saamme lukea samat virallisen yhdistyksen säännöt ja pykälät (ei tarvi huomauttaa, ettei niitä tarvitse joka kerta lukea). Käsittääkseni joukos- samme on paljon hyvin nuoria ihmisiä. Heidän panoksensa olisi tietysti vieläkin tervetulleempi kuin meidän vanhojen tylsien setien (33 v.). Joten lapsukaiset: kirjoitelkaa raikkaita juttujanne älkääkä jättäkö niitä "pöytälaatikoihinne". Kyllä ne hyviä ovat. Nuorella iällä voivat jotkut olla turhan arkoja lähettämään omia hengentuotteitaan "virallisen yhdistyksen" lehteen. Kaikilla ihmisillä on samanaikaisesti ristiriitainen sekä tarve etääntyä toisis- taan, tuntea olevansa persoonia että luoda yhteyksiä toisiin ihmisiin. Jos oli- sin aikoinani ostanut PC:n, olisin saattanut ostaa sen pitkälti sen psykologisen pelontunteen vuoksi, että "Amiga ei kelpaa" so. että olisin jäänyt jotenkin "yk- sin", että en olisi ollut muiden mukana atk-alan kehityksessä. Hinnan lisäksi ostopäätökseen vaikuttaa ennen kaikkea tunne. {6 ----------> {3Minä Amigisti Minä Onneksi minulla ei ollut varaa ostaa uusinta PC:tä. Saahan PC:täkin halvalla, mutta ei uusina. Ja jos olisin ostanut vanhan PC:n, olisin tuntenut itseni ajas- ta jälkeenjääneeksi surkimukseksi. Amiga oli se kotitietokone, johon minulla - pienellä työttömällä - oli varaa uutenakin. Ja jos olisin tavallinen PC-pulliai- nen, en ehkä olisi koskaan törmännyt Sakuun. Kuinka monta verkoissa välittyvää PC-harrastelijalehteä Suomessa on? Varmasti niitäkin on. Vai onko? Minä en vain tiedä yhtään. Amigalla on oma henkensä ja psyykeensä. Mielestäni se on jotenkin nuorekkaampi ja hip hop -trendikkäämpi. Vähän niinkuin Pepsi verrattuna Coca Colaan. ("Jollei Pepsi kelpaa, niin pyydä mummilta limsaa!") Minä en halua olla yksi tavallinen tylsän PC:n omistaja. Minä haluan olla Minä. Minulla on Amiga. Ei sillä ole mi- nun kannaltani paljon väliä, paljonko ne MIPSit ja CPU Hz:t sattuvat olemaan. Sillä nyt on tietty vähän väliä, ettei ole niin yhdenmukainen muiden laitteiden kanssa, mutta kivempi olla Persoona. {3Onnea ja pitkää ikää Sakulle Saku on nyt pysynyt hengissä kauemmin kuin mitä erilaisilla pienlehdillä on yleensä käsittääkseni tapana. Alkuinnostus tahtoo joskus nopeasti laantua. Eri alojen pienlehtiä putoaa puista kuin sieniä sateella. Mutta Saku on jaksanut. Ja toivottavasti jaksaa. Vaikka olisi ihme, ellei sitä välillä vähän väsyttäisi, kun sen on joka toinen kuukausi saatava jotain aikaiseksi - kokonaan ilman sitä palkkaa, minkä herra PC-atk-suunnittelija lompakkoonsa saa. Toteaapi Petri Keckman. {6 ----------> {DJohon päätoimittaja kommentoi: Amphibia, niinpä niin, missä Amphibia? Itse olin todellakin aatteen kovimpia kannattajia, mistä johtuen Sakunetissä joskus sanoinkin, ettei Sakua enää tule vanhassa muodossa, vaan nyt on aika siirtyä eteenpäin, uuteen lukijaan. Niinpä vain sitten kävi, ettei moinen painostus auttanut, vaan olemme taas tässä missä ennenkin, luemme lehteä vanhalla lehtikoodilla. Näytti kuitenkin siltä, että parempi että edes luemme lehteä kuin että olemme kokonaan ilman. Niinpä sitten etsiskelin artikkelit käsiini ja aloin väsätä lehteä vanhalla lehtikoo- dilla. Onhan tämä nyt tyhjää parempi - paljonkin. Mutta mitä jatkossa? Ei näin voi loputtomiin jatkua, ja Jaskari on ilmoittanut- kin, ettei aio luopua Amphibian kehitystyöstä. Eikä niin ole missään nimessä tarkoituskaan. Sen sijaan aiomme julkaista lehteä vanhassa muodossa niin kauan, kun Amphibia on konkreettisesti nähtävillämme ja käytettävissämme. Ehkä yksi tai kaksi numeroa voisi mennä Amphibian kanssa rinnakkainkin, jotta lukijat voisivat vaikkapa verrata vanhaa ja uutta keskenään. Toivottavasti Jaskari saa nyt ajan kanssa lehtikoodia eteenpäin, sillä uusi koodi on todellakin enemmän kuin terve- tullut. Esimerkiksi tässä lehdessä olevasta Final Writeria käsittelevästä artikkelista jouduin jättämään yhden kuvan pois, sillä 640x512-resoluutioista Final Writerin näyttöä esittävää kuvaa ei saanut millään muutettua nykyisen Sakun lehtikoodin kelpuuttamaksi kuvaksi ilman, että kuvassa olleet tekstit menisivät lukukelvot- tomiksi. Ainoa mahdollisuus olisi pilkkoa kuva kahdeksi eri kuvaksi ja julkaista kahdella eri sivulla. Eri juttu sitten onkin, onko sellaisessa mitään järkeä - eipä oikein. AmigaGuide-versiossa tämäkin kuva on mukana - ehkä AmigaGuide-ver- sio korvaa edes osittain Amphibian puutetta, uusi AmigaGuide-toimittajamme Jari Ristiranta tekee varmasti parhaansa lehden ulkoasun eteen. Jari lupautui myös toimittamaan uutisia Sakuun. Toivottavasti saamme jo tähän numeroon mukaan hieman infoa Amigan nykyisestä tilanteesta. Itse olen kuullut vain sen verran, että myös VIScorp oli floppi, ja nykyinen Amigan tilanne on taas tyhjän päällä. Amigan patentti on onneksi julkistettu, joten useampi val- mistaja on jo alkanut valmistaa Amiga-kloonejaan - ainakaan Amigan tekniikka ei ole vielä katoamassa vanhuuttaan. Amiga kuitenkin kaipaa kovasti uudistuksia hardwareensa, joten jonkun olisi konetta kehiteltäväkin tulevaisuutta ajatellen, muuten käyttäjä toisensa jälkeen ryhtyy laumasieluksi ja ostaa PC:n. Monille PC on alussa kuten huumetta - hieman tämänkaltaisen johtopäätöksen voi tehdä lukiessaan Heimon nykyisiä mielipiteitä. Itselläni on PC ollut jo melko pitkään, kokoonpanona on tällä hetkellä 100 MHz Pentium, 32 megaa muistia, AWE32-äänikortti 8 Mt:n muistilla, PCI-näytönohjain (S3 Trio64), gigatavun ver- ran kiintolevyä ja CD-ROM-asema. Ei varmasti puutu mitään, mitä kunnon PC:stä puuttuisi. Modeemina voin halutessani käyttää ulkoista 33600 bps motukkaani, jo- ka on Amigassa kiinni. Kuitenkaan tuo PC ei korvaa Amigaa oikein missään määrin ja on jäänyt lähinnä pelikäyttöön. Käyttöjärjestelmiäkin siinä on DOS, Windows ja OS/2. Ajoipa sitten mitä tahansa käyttöjärjestelmää, niin koneesta puuttuu sitä jotain, ja se on Amigan tyylinen käyttöliittymä ja eräänlainen mutkattomuus ja nopeus, vaikka Penassa vääntöä onkin monta kertaa A3000:n verran. Tehosta tuntuu katoavan jonnekin suurin osa. Lisäksi PC:n ohjelmat maksavat suhteettoman paljon. PC:ssä sovelletaan eräänlaista Nintendo-politiikkaa, eli koneen saat halvalla, mutta softa maksaa. Mitä yksinkertaisimmassakin shareware-ohjelmassa voi olla useiden satasien re- kisteröintimaksu, ja rekisteröimätön versio on monesti lähes käyttökelvoton. Puhtaasti kaupalliset ohjelmat voivat helposti maksaa useita tuhansia. Amigalle saa suuren osan ohjelmista PD:nä tai sharewarena kohtuullisilla esim. muutaman kympin rekisteröintimaksuilla. Esimerkiksi aikoinaan 50 markalla rekisteröimäni FileMaster on niin hyvä, että se on aktiivikäytössä edelleen, ja suunnittelen tässä lähiaikoina kaapelin rakentamista Amigan ja PC:n välille ja erään PD-verk- kosoftan asennusta, jolloin pääsisin järjestelemään FileMasterilla myös PC:n kiintolevyä, PC:llä kun ei ole yhtäkään läheskään yhtä käytännöllistä ohjelmaa siihen työhön. Toinen todella hyvä esimerkki ilmaisesta ohjelmasta Amigalle on "The Internet Movie Database". Tämä nykyään jo yli 200 megaa täydellisesti asennettuna vievä tietokanta käsittää laajasti tietoa elokuvista, ja siihen saa päivityksiä Inter- netistä kerran viikossa, tiedot ovat aina ajan tasalla! Kirjoittelin tästä mai- niosta tietokannasta Sakussa #12 alustavasti, ja aiheesta on jossain välissä kirjoitettava lisääkin. Vaikka ohjelma on ilmainen, tuki pelaa silti täysin - pari kertaa on ollut ongelmia ohjelman kanssa, kummallakin kerralla olen saanut henkilökohtaisen vastauksen e-maileihini ja mahdolliset bugikorjaukset ovat tul- leet viivytyksettä. Löytyykö vastaavaa palvelua yhdellekään PC:n ilmaisohjelmal- le? Mitä ryhmähenkeen tulee, niin jotenkin tuntuu siltä, että Amiga-käyttäjät ovat todella erilaisia persoonia, sillä vaatiihan omaa tahtoa omistaa ja käyttää sel- laista konetta joka ei ole se "tavallinen" kaikelle kansalle tuttu - olla siis hieman erossa muusta joukosta. Kun nämä persoonat lyöttäytyvät yhteen, niin on varmaa, että siinä syntyy monenlaista uutta asiaa, ja tältä kantiltahan Saku- lehtikin on saanut alkunsa. Kaksi vuotta sitten perustettu Sakunet on myös viime aikoina vilkastunut todella, ja nykyään viestiliikenne alkaa korvata jo näivet- tyneen Suomen Fidonetin. Fidonet Suomessa on tätä nykyä kuolemassa byrokratiaan- sa, ja kuulinpa nykyiseltä RECiltä sellaistakin, että joku on kavaltanut noin kymppitonnin sysopeilta kerättyjä varoja, jotka oli tarkoitettu backbone-systee- min ylläpitoon. Backbonella olivat puhelinlaskut maksamatta eivätkä viestit kul- keneet. Onneksi Sakunetissä ei sohlata rahojen kanssa, niin ettei kukaan voi ka- valtaa ketään, ja verkosta voisi tällä tavoin tulla pitkäikäisempi. {B-------------------------------------------------------------------------------- {8JANNE SIRENISTÄ Sakussa #18 entinen päätoimittaja Janne Siren julkaisi mietteitään, joista suu- rin osa oli minun solvaustani. Kirjoitusta, joka eteni tyyliin "Klemola ei suos- tu maksamaan jäsenmaksua, Sami kieltäytyy lukemasta aputekstejä" jne, ei olisi missään nimessä pitänyt julkaista artikkelina. Mikään itseään kunnioittava lehti ei tuollaista kirjoitusta julkaisisi. Osoitti Jannelta huonoa makua ensiksi kir- joittaa tuollainen juttu ja toiseksi käskeä julkaisemaan se artikkelina. Nykyi- seltä päätoimittajalta osoitti huonoa makua, että hän julkaisi kirjoituksen, ol- lenkaan, ja etenkin artikkelina. Vastaan nyt tuohon kirjoitukseen yleisönosastolla, koska en halua alentua tasol- le ja osallistua lehden pilaamiseen. Asia olisi pitänyt keskustella yksityisesti eikä lähteä suin päin toitottamaan julkisessa jutussa kaikkea, mikä ei pidä al- kuunkaan paikkaansa. Olisi pitänyt tietysti mainita erikseen, että kirjoitin sen alkuperäisen kirjoitukseni (senkin Postissa) pilke silmäkulmassa, enkä missään nimessä vakavissani. En niin kuitenkaan tehnyt, koska odotin, että Jannekin ymmärtäisi sen huumoriksi. Ettenkö muka pysty näkemään muutoksia positiivisina? Ehei, minähän nimenomaan kerroin, kuinka hyvä asia mielestäni päätoimittajan vaihtuminen oli! Harmi, että silti lehdestä joutui lukemaan tuollaista tekstiä, jossa saivarreltiin kaikkea mahdollista ja käänneltiin asioita mielivaltaisesti. Tarttuminen huomautukseeni tulostuspalveluvastauksesta oli lähinnä surkuhupaisaa. Janne olisi voinut ky- sellä, voiko kukaan järjestää asiaa. Minä ostin mainitsemani tulostimen, joten voin kyllä tulostella halukkaille. {6 ----------> Grafiikka saisi kyllä olla GIF:nä tai BMP:nä. Windows 95 ei oikein tykkää hyväksyä ILBM-kuvia. On minulla uudesta päätoimittajastakin moite. Hän julkaisi edellisessä numerossa minun tietämättäni ja ilman lupaani Sakunetiin lähettämäni hassun mainoksen Elinasta, jota en missään tapauksessa lehteen tarkoittanut, eikä sitä olisi missään nimessä pitänyt siihen laittaa, etenkään Artikkelit-ot- sikon alle. Takaisin Janneen. Toinen esimerkki seuraa. Sen sijaan, että Janne ihmetteli kir- joituksessa haluani saada kirjoittajien nimet näkyviin sisällysluetteloon: "Mik- si?", hän olisi voinut tiedustella asiaa minulta, ettei olisi tarvinnut aprikoi- da sitä jutussa. Mielestäni kyllä perustelin jo riittävästi kantani. Minusta on mielekästä nähdä, kuka on jutut kirjoittanut. Sakuun voisi mielestäni soveltaa tekniikkaa, joka on käytössä Tiede 2000 -lehdessäkin. Jannen syytös siitä, etten muka suostu maksamaan jäsenmaksua on aivan hullunku- rinen. Janne toi asian esille aivan kuin minua olisi vaadittu maksamaan se ja olisin kieltäytynyt! Näin asia ei tietenkään ole. Kukaan ei ole sitä minulta edes pyytänyt. Minulla on myös peruste sille, etten ole jäsenmaksua maksanut. En ole katsonut siitä olevan minulle mitään hyötyä. Broadlinelta en mitään tilaa, eikä muuta etua tainnut ollakaan. Kun lisäksi yhdistyksen varoja haaskataan järjettömästi, katson velvollisuudek- seni olla ottamatta siihen osaa. Janne tiedusteli minulta "artikkelin" välityk- sellä (hankalampaa tapaa on vaikea kuvitella), mistä luulen musiikkikilpailun palkintorahojen tulleen. Sehän on juuri se mitä tarkoitan! Tiedän rahojen tul- leen jäsenmaksuista - jäsenmaksuista, joilla on kerätty pienenpienet rahavarat yhdistykselle yhteisen hyvän tuottamiseksi. Sittenpä ne päätetäänkin haaskata johonkin kilpailuun. 500 markkaa! Järjetöntä. On aivan mieletöntä, että yhdistys, jonka koko varallisuus on vain muutaman ker- ran tuon verran, tekee noin suuren hyväntekeväisyyslahjoituksen. Kun vielä ote- taan huomioon kaksi asiaa: todellista työtä tekevät artikkeleiden kirjoittajat eivät saa työstään penniäkään ja musiikkikilpailu oli aivan hirvittävän huonota- soinen, on haaskaus aivan käsittämätöntä. Minä en halua maksaa jäsenmaksuja, kun ne tuolla tavalla tuhlataan. Sopiva pal- kinto mielestäni olisi ollut 100 markkaa, korkeintaan 200. Sitten voin taas suunnitella yhdistyksen tukemista, kun rahankäyttöön saadaan järkeä, edes vähän. Korjaamista vaatii yhdistyksen mentaliteetti. Toimintamahdollisuudet ovat yhtä vähäiset, tulee rahaa sitten paljon tai vähän, jos ensimmäisessä tapauksessakin ne haaskataan järjettömyyksiin. Ja sitten, "artikkeliaiheiden kierrätys", joka oli seuraava maininta, johon Jan- ne tarttui. Ei se minustakaan vaarallista ole. Ei se räjähdä eikä muutoinkaan vammoja aiheuta. Hassu sanavalinta entiseltä päätoimittajalta. Saahan samasta asiasta kirjoittaa. Uusitaanhan televisiossakin samoja ohjelmia kuukauden välein. Hyöty ei välttämättä ole huipussaan, mutta jos uutta asiaa on, kannattaa siitä kertoa. Maininta edellisestä jutusta on kuitenkin paikallaan. Sitä paino- tin, mutta Janne taas jätti olennaisen huomiotta ja saivarteli sen sivusta. Lopuksi, heittoni MikroBitistä ja PC-käyttäjyydestä eivät olleet henkilökohtai- sia loukkauksia eivätkä haukkuja liioin vaan huumoria. Tarkoitukseni ei ollut loukata ketään, ei edes Jannea... PC:hän on hieno laite. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille. Duke Nukem 3D ja Netscape Navigator kun eivät Amigassa toi- mi. MikroBitistä voit lukea, kuinka saat rakennettua itsellesi PC:n! Minäkin haluan saivarrella! Se, että levyke-Sakun ja AmigaGuide(tm)-Sakun toimi- tuksen hoitavat nyt eri ihmiset, ei välttämättä tarkoita, että Janne olisi teh- nyt kahden ihmisen työt aiemmin. Se voi tarkoittaa myös, että yhden ihmisen työ on jaettu kahdelle, jotka tekevät puolen ihmisen työn. Nih. Periaatteet? Totta, niille ei ole sijaa enää tässä maailmassa. Ei, Sami ei ole tavannut MikroBitin toimitusta. Sami on kyllä lähettänyt heille e-mailia. Mikro- Bitin mukava toimitus(tm) ei Samille kuitenkaan vastannut, ei ensimmäiseen eikä toiseen mailiin. Ilmeisesti avustajia on jo tarpeeksi, mutta mukava toimitus olisi kuitenkin voinut jotakin vastata. Janne, olet ihan oikeassa, ettei mikään koskaan riitä, ja kiittämättömyys todel- la on maailman palkka. Itse olen huomannut aivan saman asian. Paitsi että minä en ole saanut edes sitä mainitsemaasi positiivista palautetta keneltäkään mil- loinkaan. Kiitos ei mielestäni ole liikaa pyydetty. Kiitos. Sami Klemola, Ummeljoki {B-------------------------------------------------------------------------------- {8PC MIETITYTTÄÄ Sakussa #18 Tuomas Sandroos ihmetteli PC:n yleisyyttä ja kauhisteli PC-laittei- den hintoja. Ilmeisesti tiedossasi, Tuomas, ei ole, mitä rahalla saa. Kautta ai- kainhan tilanne on ollut se, että Amiga ja muut merkkikoneet ovat maksaneet enemmän kuin kloonatut IBM:t. Nykyään hintaero on vain kasvanut. PC:t ovat en- tistä halvempia. Rahaa tarvitsee latoa pöytään kuutisen tuhatta markkaa, niin saa jo tehokkaan Pentium-koneen, jossa on kaikki valmiina. Vastaava A4000 maksaa varmaan tuplas- ti, ja sekin pitää tilata postimyynnistä ja odottaa ennen kuin sen saa. Se, että PC:hen pitää hankkia erikseen kaikki, ei muuta asiaa. Silti Amiga on selvästi kalliimpi. Kaupoista sitä paitsi saa valmiita PC-koneita, eikä niitä tarvitse itse kasata eri paikoista haalituista osista. Edelleen, nykyään kaikki ohjelmat ovat PC:lle (tai Macille). Aivan poikkeuksetta mitään nk. tietosanakirjaromppua tai yhtään mitään ei saa Amigan ohjelmilla va- rustettuna. Amigan tuki on olematon. Sitä ei saa mistään, sille ei saa ohjelmia eikä laajennuksia, eikä sitä huolleta missään. Postille kun tekee lahjoituksia, saa jotain, mutta kun tilanne PC:llä on hiukan toinen, ei rivikäyttäjän ole järkevää pysyä Amigassa. Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen on syytä hankkia PC. Sille saa kunnon net- tisoftat, jotka toimivat, ja ainoan oikean browserin, Netscape Navigatorin. Herätäänhän unesta. Aika on ajanut Amigan ohi. Amigasta ei tule enää koskaan yhtään mitään. Inhottaa käyttää huonompia PC-koneita, mutta kun ne kehittyvät ja Amiga ei ja niille saa kaikki uudet pelit ja muut softat, ei ole enää vaihtoeh- toa. Sami Klemola, Ummeljoki {B-------------------------------------------------------------------------------- {8FIRMAT Tässä Sakussa Sami Klemola kirjoittaa Mietteitä-artikkelissaan yrityksistä, joi- ta kannattaa varoa. Artikkelissa on mainittu myös Oulussa myymälää pitänyt pos- timyyntiyritys, Com 2001. Kohtalaisen läheltä yrityksen toimintaa seuranneena haluaisin hieman tarkentaa ja lisätä muutamia asioita. Com 2001 Oy on tuolla nimellä lopettanut toimintansa jo vuonna 1995 eräiden tie- tojen mukaan "kirjanpitoepäselvyyksien" takia. Kaipaamaan jäivät mm. lukuisat oululaiset paikallisasiakkaat, joille lopun edellä myytiin kaikki myymälän nurk- kiin kertynyt toimimatonkin roina aina peleistä oheistarvikkeisiin. Myös posti- myynnissä oli myyty toimimatonta tavaraa yhtä suruttomasti. Mitään oikeuksia huijatuksi tulleelle asiakkaalle ei jäänyt, sillä yritystä ei ollut enää olemas- sakaan kantamaan vastuuta tekosistaan. Liikkeen lehtimainoksissa ollut "Reilun Pelin Jäsen" -merkki oli siis lähinnä huono vitsi. Olisi mielenkiintoista tietää, miten Suomen Suoramarkkinointiliitto valvoo yrityksiä, joille se on merkin myöntänyt. Merkin saadakseen yrityksen täytyy osoittaa markkinoinnillaan "lain ja hyvien tapojen noudattamista" sekä "rehellisyyttä ja totuudenmukaisuutta". Kumpaakaan vaatimusta yrityksen toiminta ei täyttänyt, vaikka markkinointi ehkä antoikin muuta ymmärtää. Värikkäät auke- man kokoiset mainokset kyllä herättävät huomiota. Samin mainitsemat maksulliset palvelunumerot olivat minunkin mielestäni selvää asiakkaiden rahastusta. Mitä muutakaan ne voisivat olla, kun sekä tilauspuhelin että jopa faksilinja maksoivat asiakkaalle 5,30 mk/min + ppm! Myymistään tuot- teista yritys tiesi harvoin enempää kuin nimen, hinnan ja mahdollisen saatavuu- den. "Sivutuotteena" mainostettu, maksullinen (249 mk/12 numeroa) Gamer-"peli- lehti" oli sekin kovin heppoinen asiapitoisuudeltaan. Com 2001 häipyi markkinoilta kaikessa hiljaisuudessa, mutta ehti ennen katoamis- taan saada paljon pahaa aikaan sekä tietokonealan postimyyntiyritysten maineelle että muille pelikauppiaille. Paha ei siis aivan saanut palkkaansa, mutta jättikö edes markkinat rauhaan? Sitä sietää miettiä. Viime vuonna värikkäillä aukeaman kokoisilla lehti-ilmoi- tuksillaan herätti huomioni "uusi" alan yritys. Alkuvuonna 1996 se kulki vielä nimellä Hit Games Power Oy, mutta on nyttemmin näköjään muuttanut nimensä Web Direct Oy:ksi, ilmoitus on pysynyt muuten samana. Ja yllätys yllätys, yrityksen (maksulliset, totta kai) puhelinnumerot ovat nimenmuutoksen jälkeen täsmälleen samat kuin edesmenneellä Com 2001:llä. Aiemmin mainittujen maksullisten tilaus- ja faksinumeroiden lisäksi yrityksellä on myös tekninen tukipuhelin, joka maksaa sekin - 5,30 mk/min + ppm... Verratkaapa joskus huviksenne yritysten mainoksia. Com 2001:n viimeiset lehti- mainokset nähtiin esim. Pelit-lehden ja MikroBitin ensimmäisissä numeroissa vuonna 1995. Hit Games Power Oy "ilmestyi kuvioihin" maaliskuun tienoilla 1996, ja ilmoituksissa nimi muuttui Web Direct Oy:ksi kesällä 1996. Mikäli mitään sa- mankaltaisuutta ette löydä, vikaa täytyy olla katsojan silmissä. Erojakin on, ainakin muutama oleellinen: uudella yrityksellä ei ole suoramyymälää eikä Reilun Pelin Jäsen -merkkiä... Pidän kaikin puolin muutenkin epäilyttävänä ja epämiel- lyttävänä lähestyä yritystä, jonka ainoat yhteystiedot ovat maksulliset palvelu- puhelinnumerot ja postilokero-osoite. Mitä tästä opimme? Atk-alan postimyyntiyrityksiä on Suomessa useita, ja omien kokemuksieni mukaan lähes kaikkialla palvelu on ollut moitteetonta ja toiminta asiakkaan kannalta turvallista. Vastuu on kannettu silloin kun siihen on ollut aihetta. On kuitenkin yksi yritys, jonka tarjouksiin minä en tartu tänä päivänä pitkällä tikullakaan. Mikä, sen päätelköön kukin itse. Joka tapauksessa miettikää, mistä tarvikkeenne tilaatte. Kokemus voi olla tyr- mistyttävä kantapään kautta hankittuna. Anu Seilonen {6 ----------> Saku pyrkii asiantuntijoiden avulla selvittämään ongelmasi ja vastaamaan palaut- teeseesi Posti-palstan kautta. Voit lähetellä mielipiteitä ja kysymyksiäsi seu- raavaan osoitteeseen postitse. Koordinaattorit voivat myös välittää saamaansa palautetta lehteen. {CSaku {Cc/o Esa Heikkinen {CVilhulantie 6 A 6 {C76850 Naarajärvi {CBBS: (015) 422 757 (klo 21-06) {CNMT: 0400-677 055 {CInternet: oh4kju@sci.fi {6Uudet numerot 14.2.1997 alkaen, puhelin: (015) 348 967 {6 BBS: (015) 348 968